Rikollisuudesta

Suomessa on kuulemma uutisoitu (lööpeissä), että Lontoossa on jostain vedestä noukittu joku näyttelijä.

Kun mulle tästä mainittiin, ei ollut hajuakaan, että mistä on kyse. Sitten muistin, että olin tuubissa nähnyt jonkun lehdessä pienen pienen kirjoituksen, jostain East Endersin näyttelijästä, jonka ruumis oli nyt ilmeisesti löydetty.

Tein pientä nettitutkimusta ja kyse on todentotta viikon kateissa olleesta naishenkilöstä, joka on natiivi lontoolainen. Asui idässä sijaitsevalla Bethnal Greenin alueella. Viikon ajan ovat naisen veljet olleet liikekannalla ja yrittäneet saada Bethnal Greenin alueen asukkaita auttamaan naisen löytämisessä.

Nyt hänet on ilmeisesti löydetty yhdestä Thamesin kanaaleista ja toinen naisen veljistä on pidätetty.

Tai "hänet"on harhaanjohtava ilmaus. Raajat ja pää on ilmeisesti vielä kateissa.

Suomesta tullut viesti oli luonnollisesti luokkaa 'olethan varovainen siellä' - tottakai. Yritän parhaani.

Tämä sai kuitenkin pohtimaan Lontoon rikollisuutta ja siitä uutisointia.

Kaikenkaikkiaan se fiilis, mikä mulle on tullut Lontoon pimeästä puolesta on, että täällä tapahtuu ani harvoin silmittömiä viharikoksia tai rikoksia, joiden motiivi on vain käydä johonkin käsiksi ja jota sitten selitetään jälkeenpäin lauseella: "oli pakko, kun on niin paha olla" tai "tuli pakottava tarve".

Karmeaa on todeta, että vaikka ei tämä ole Suomessa arkipäivää, kaikki suomalaiset tietävät mistä puhun.

Näistä väkivallanteoista myös uutisoidaan Suomessa hyvin suureellisesti ja kummallista on, että tämä löytynyt näyttelijäkin on noteerattu Suomessa. Täällä tapaus on ainakin toistaiseksi saanut vain hyvin pienen maininnan...

Nyt ei parane ymmärtää väärin. En vähättele tapausta, enkä yritä maalailla tästä kaupungista ruusuista kuva. Harvase päivä täällä pääsee joku hengestään. Mutta lähes poikkeuksetta nämä kuolemantapaukset liittyvät järjestäytyneeseen rikollisuuteen, huumekauppaan ja jengien välienselvittelyyn - mikä ei toki tee menetetyistä hengistä yhtään sen vähempiarvoisia, jonkun sisarus, lapsi tai vanhempi se henkilö aina on.

Yllättävä tieto minulle oli myös se, että "knife-crime" on täällä huomattavasti yleisempää kuin se, että joku ammuttaisiin. Ja kaikki keiden olen kuullut joutuneen ryöstön kohteeksi on nimenomaan ryöstetty puukolla uhaten.

Ryöstely ja taskuvarkaudet täällä ovatkin ihan arkipäivää ja tavaroiden kanssa saa oikeasti olla tosi tarkkana. Kämppikseltä on nyysitty kolme puhelinta. Norjalaiselta kaverilta yksi. Lompakot ja laukut katoaa alta aikayksikön, jos ne johonkin jättää "hetkeksi" vartioimatta.

Toistaiseksi olen minä välttynyt ikävyyksiltä (kop kop) ja en itse ainakaan osaa muuten itseäni suojella, kuin olla tietoisesti hakeutumatta niille pimeille kujille tai tyhjille kaduille. Mennä määrätietoisesti eteenpäin ja kuunnella omaa sisustaa. Jos joku tilanne tuntuu vähän kummalta, hakeutua tilanteesta pois. Toistaiseksi kokemukseni öisestä Lontoosta on sama kuin esimerkiksi New Yorkista. Tämä kaupunki on aina niin täynnä ihmisiä, että hyvin harvoin olet yksin. Edes keskellä yötä.