tiistai 1. toukokuuta 2012

Kaverei kaverei!

Hyvää vappua!

Eilen makasi koko päivän sängyssä ja toivuin viikonlopu riennoista. Yllättävän vähän se harmitti - vaputtomuus siis. Eihän täällä semmoista ole. Normipäivä tuo vappuaatto ja vappupäivä. Ensi vuonna sitten.

Perjantaina saapui siis erä tovereita.



Täällä on ollut koko huhtikuun todella tylsä keli ja eivät olleet säiden jumalat suopeita edes viikonlopun vieraita varten. Piknikki jäi tekemättä, koska käytännössä melkein koko viikonlopun satoi.

Aika saatiin toki siitä huolimatta kulumaan. Höpötellessä, lamutessa ja shopatessa :)

Lauantain kohokohta oli Phantom of The Opera. Olen nähnyt näytelmän ensimmäisen kerran 6-vuotiaana -89 Lontoossa. Silloinhan en sitä tiennyt, mutta kyseessä oli ihan alkuperäinen casting (mikä toi on suomeks? casting), jossa Sarah Brightman esitti pääosaa. Mistä lie kertoo, että tuolla samaisella reissulla kävimme katsomassa Cats:in jonka sen ikäinen Venla muistaa todella uuvuttavana ja pitkäveteisenä. Phantomin muistan taas todella vaikuttavana ja kiehtovana näytelmänä :D. Sittemmin sama näytelmä on tullut nähtyä kahdesti New Yorkissa ja kerran Lontoossa. Ja nyt siis taas .... :D ..... Kuka nyt ei tykkäisi raastavasta rakkaustarinasta suuren kasarisyntikkamusan tahdittamana!?!?!?

Lauantaiaamuna todettiin, että viimeyön hodarit oli takilla

Mulla oli asiaa skumpasta.

Hiusten leikkuu

kynsisaksilla

Shoppailun lomassa käytiin kaffella

Phantomin lavasteet

Sunnuntai alkoi sateisessa Camdenissä

St. Jamesin puiston näkymä

löydettiin pelikaaneja!


Goottihenkinen Ben


Ensimmäinen puhelinkoppikuva.

On se mukavaa saada ihmisiä käymään. Mutta on se kummaa kun ne lähtee. Sinne Suomeen ne palaa ja sit mää jään tänne :)

Ryanairin lennot Lontoosta Tampereelle lähtee tätä nykyä niin typerään aikaan, että sunnuntain ja maanantain välisenä yönä teimme niinkin harkitun ja vastuullisen ratkaisun, että valvoimme aamu neljään, jolloin lähtö Liverpool Streetin asemalle koitti... tai no okei, mää otin pienet unet ja nää kaks sankaria istui ilmapatjalla.

Kun olin heijät saatellut junaan en itse lähtenytkään suorilta kotiin vaan otin pienen kierron Thamesin kautta ja totesin, että kyllä se aurinko nousi sinäkin aamuna.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti