Melkolailla täydellinen viikonloppu.

Perjantaina kävin jälleen työhaastattelussa, josta olin kylläkin 20 minuuttia myöhässä, koska en löytänyt paikkaa.

Illalla oltiin sovittu vaihtarityttöjen kanssa, että lähdetään rimpsalle Shoreditchin suuntaan. Olen tainnut tästä mainita jo aiemminkin, mutta Shoreditch on tällä hetkellä melko hipsteri aluetta. Paljon nuorisoa, paljon baareja ja klubeja, kahviloita ja kauppoja. Sijaitsee siis idässä. Samoilla huudeilla, missä kävin sillä kävelykierroksella. Metrolla n. 20 minuttia Oxford Circukselta. Kuten kerrottua, en rillutellessa muista valokuvata. Nyt kuitenkin kunnostauduin muutaman valokuvan verran.

mirkut matkalla mestoille

lisää mirkkuja

kotiin menossa.

Shoreditch on sen verran vierasta aluetta ja sen verran iso ja täynnä baareja, sekä klubeja, että seuraavalla kerralla katsomme jonkun paikan valmiiksi ja suuntaamme suorilta sinne. Perjantain reissulla alkoivat kaikki olla jo sen verran hilpeässä mielentilassa, että paikkaa ei meinannut oikein löytyä. Loppupelissä liityimme vain parin jannun seuraan, kävelimme heidän perässä ja päädyimme johonkin, jossain, jonka nimeä en enään muista. Krhm. Ei mikään järin ihmeellinen mesta. Ensi kerta vaatinee siis huolellisempaa suunnittelua.

Seuraavan aamun kauhukseni olin lupautunut lähteä toisen kämppikseni kanssa Bathin kaupunkiin päiväretkelle. Sain kammettua itseni ylös ajoissa, mitä kämppis ei tehnyt, jonka seuraukseni tuli aamu kymmeneltä harjoiteltua vuoden 2020 maratoonia varten pikku rapelissa - varsin miellyttävää. Ihmeen kaupalla ehdimme kuitenkin Victorian bussiasemalle ajoissa ja matka Bathia kohden saattoi alkaa.

Eilisen illan naama  viellä päällä. köh.

Tämon tullut nähtyä muutamassakin Jane Austen adaptaatiossa :)

Ol kaunista.

Kirkko

Aurinko laski ja oli punaista.

Retki oli oikeastaan varsin tervetullut.. Jotenkin Bathissa oleskellessa tuli taas tajuttua kuinka levoton kaupunki Lontoo on. Vaikka väkeä oli myös Bathissa liikkellä paljon, ei tunnelma ollut yhtä 'hätäinen'. Reilun kolmen tunnin bussimatkakin oli mieluisa, koska pääsi katselemaan brittiläistä maalaismaisemaa ja soittelemaan kotosuomeen. Bussimatkan aikana heräsi valtava mielihalu katsoa kartasta vain jokin random pikku kylä järkevän matkan päästä ja mennä sinne hengaamaan viikonlopuksi tai päiväksi.

Sunnuntaina oli todella ihana keli, joten lyöttäydyimme norjalaisen Sigridin kanssa yhteen ja vietimme täydellisen laiskan mutta tuottoisan Lontoosunnuntain - kävelimme Hyde Parkin läpi Victoria & Albert museoon, söimme lounaaksi sushia (Wasabista - ihan ehdoton suosikki pikaruokarafla täällä. Todella hyvää sushia ja bentoa. Hinta - laatu täysi kymppi) ja kävimme ostamassa Harrodsilta häpeällisen kalliit kuppikakut.

Hydessä on kukkii!!!

Pitihän sille hypähtää.

tipui

Oikeesti. Onko ketään, joka ei edes vähän pelkää lintuja.

Sushia!

Victoria & Albertin sisäpihalla

Tämä oli museossa minulle kaikkein vaikuttavin juttu. Toi lanka on tehty hämähäkin seitistä ja musta se on vain uskomatonta, että luonto pystyy tuottamaan jotain, mikä niputettuna oikein tiviiksi kimpuksi on tuon väristä lankaa.

joku hullu.

Ilta tuli Hyde Parkkiin

Kun aurinko laski, tuli aika lähteä kotia kohden ja satuimme juurikin sopivasti Speakers Cornerille, joka on  julkinen tila Lontoossa, jossa saa kuka tahansa pitää puheen. Kuulostaa melko jännittävältä, mutta on ikään kuin verrattavissa entisajan Roomaan touhuihin, kun jengi kokoontui agoralle ja filosofit höpötti. Puheet pyöri politiikan ja armageddonin välillä ja meno yltyi sen verran biblikaaliseksi, että otin videonpätkän, mitä blogger ei jostain syystä anna ladata tänne. Grr.

Mutta kaiken kaikkiaan melkolailla täydellinen viikonloppu!